Peltsin kova vuosi on tv-ohjelma, jossa seurataan tv-toimittaja Mikko “Peltsi” Peltolan vuoden aikana tehtäviä äärimmäisiä urheilusuorituksia. Niihin kuuluvat urheilulajeina melonta, polkujuoksu, hiihtovaellus, maastopyöräily, triathlon sekä lisäksi kiipeilyn ja luolaseikkailun yhdistelmä.

Nämä ovat lajeja, joita moni harrastaa, mutta Peltsi suorittaa näitä äärimmäisyyksiä hipoen. Polkujuoksussa ei hänelle ohjelmaa tehdessä ollut kyse pelkästä mukavan kansallispuistoreitin juoksemisesta. Sen sijaan hän juoksi polkuja pitkin Pohjois-Karjalassa Karhunpolulla 130 kilometriä kolmen päivän aikana. Maastopyöräilyn osuudessa hän puolestaan pyöräili neljän päivän aikana 400 kilometriä.

Melonnassa puutui jalat

Melonta oli Peltolan ensimmäinen koitos ja se osoittautui kaikkein haasteellisimmaksi. Helsingistä Hankoon ulottuva kajakkimatka piti keskeyttää jalkojen puutumisen takia.

Moni voisi ajatella, että melonta rasittaisi lähinnä vain käsiä ja yläselkää, koska eihän meloessa varsinaisesti tehdä jaloilla mitään. Peltsillä kuitenkin alkoi tuntua lonkassa kipua ja jalka alkoi puutua. Hän päätti lähteä lääkäriin kesken melontaurakan. Lääkärin diagnoosi oli hermokimpun ärtyminen pakaralihaksen alla. Melomisen jatkaminen olisi voinut aiheuttaa pitkäaikaisen vaivan jalkaan, joten Peltola vaihtoi kajakin polkupyörään ja omin jaloin kävelemiseen.

Huomio istumiseen meloessa

Peltola kertoi Ylen artikkelissa, että hänellä on ennenkin ollut pienemmillä melontaretkillä ongelmana jalkojen puutuminen. Jokin istuma-asennossa voi olla sellaista, mikä johtaa hermojen puristumiseen, kipuun ja puutumiseen.

Kajakissa tarvitsee kiinnittää huomiota siihen, että jaloille on tarpeeksi tilaa eikä niitä joudu pitämään epämukavissa asennoissa esimerkiksi matkatavaroiden ollessa tiellä. Kajakin istuin on tärkeä investointi, sillä sitä pitää pystyä säätämään melojalle sopivaksi ja tarvittaessa istuma-asentoon on saatava vaihteluakin. Usein istuimet ovat pehmustettua kangasmateriaalia, jossa on kunnollinen pehmeä selkänoja, jonka kulmaa voi säätää. Jotta takapuoleen ei alkaisi koskea, tarvitsee pitkillä melontamatkoilla saada staattisesta istumisesta johtuvaa painetta pois pakaroilta.

Kova tuuli ja aallokko voivat estää sen, ettei meloja voi kunnolla nojata taaksepäin kajakin istuimessaan. Etunojaisessa istuma-asennossa tulee enemmän painetta pakaroille. Näin kävi myös Peltsin tapauksessa, kun hän pelkäsi kaatuvansa kajakillaan, mikäli olisi nojannut taaksepäin. Tällä tavalla meren ulapoilla ja järven selillä melominen on vaikeaa. Ei ole pelkästään voimia vievää joutua melomaan kiivaasti päästäkseen eteenpäin, vaan koko vartalo joutuu kovaan rasitukseen yrittäessään pitää kajakkia tasapainossa ja kaatumatta.